Karma spiritualistisesta näkökulmasta

Jälleensyntymästä puhuttaessa on vaikeaa sivuuttaa karman käsitettä. Karma on käsitteenä peräisin Intian klassisesta kielestä sanskriitista 1000-luvulta eKr., ja sana tarkoittaa tekoa ja toimintaa. Karmasta käytetään usein nimitystä syyn ja seurauksen laki, joka viittaa hyvien ja pahojen tekojen tuottamiin seurauksiin nykyisessä ja seuraavissa elämissä. Tarkoituksena ei ole rangaistus, vaan ihmisen kasvaminen henkisesti. Ihminen joutuu kohtaamaan tekojensa seuraukset yhä uudelleen, kunnes on oppinut "läksynsä".

Spiritualistinen filosofia -kirjassa käsitellään pohdiskellen seitsemää periaatetta SNU:n (Spiritualist National Union) opetuksiin nojautuen. Periaatteissa korostuu sielun jatkuva kehitys, jossa keskeistä on sielun epäsuotuisten piirteiden vaiheittainen korvautuminen rakkaudella.

Elämä jatkuu ikuisesti

Neljännessä periaatteessa todetaan, että ihmissielu on olemassa jatkuvasti. Spiritualismille on erityistä, että sielun nähdään jatkavan kehittymistään henkimaailmassa maanpäällisen elämän jälkeen. Kaikenlaisten muidenkin elämänmuotojen katsotaan jatkavan olemassaoloaan, mutta niiden ilmenemismuoto kenties muuttuu.

Kehityksen mahdollistaa se, että henkimaailmassa on kehityksen eri tasoja. Ihminen luo omalla maanpäällisellä toiminnallaan ja ajatustottumuksillaan pitkälti henkimaailman todellisuuttaan. Kuitenkin sieluja herätellään ja autetaan eteenpäin henkimaailmassakin, joten ennen pitkää sielulla on mahdollisuus "ajattelunsa" muuttuessa siirtyä uusille tasoille.

Kasvun ydin on vastuu

Yhteys karmaan avautuu käsiteltäessä spiritualismin viidettä ja kuudetta periaatetta. Viides periaate nostaa esille yksilön henkilökohtaisen vastuun. Siinä maanpäällisen elämämme käyttäytyminen ja ajatukset vaikuttavat tuonpuoliseen elämään. Olemme henkisellä tasolla sitä, miten olemme kohdelleet ihmisiä lähipiirissämme - ja vaikuttaneet laajemmin ihmiskuntaan, sillä meidän jokaisen toiminta heijastuu ymmärryskykyämme laajemmin muihin ihmisiin.

Vaikutus ilmenee käytännössä esimerkiksi lasten kasvatuksen seuraaviin sukupolviin ulottuvissa käyttäytymismalleissa tai valtionjohtajien päätösten seurauksissa. Tekemämme valinnat vaikuttavat monissa muissakin tilanteissa hämmästyttävän pitkälle ja moninaisesti. Kun valitset vaikkapa haluavasi ostaa taloudelliseen tilanteeseesi nähden liian kalliin asunnon perheellesi, vaikuttaa päätös monin tavoin: omaan stressitasoosi ja terveyteesi, lastesi ja puolisosi kanssa viettämääsi aikaan ja lopulta parisuhteesi ja muiden ihmissuhteidesi laatuun. Ahdinko syvenee, jos lainasi korkotaso nousee äkillisesti tai sinut irtisanotaan työstäsi. Perheesi joutuu tuolloin kenties luopumaan kodistaan ja muuttamaan monin tavoin muutenkin tottumuksiaan. Kaikki avioliitot eivät kestä näitä muutoksia.

Käyttämillämme sanoillakin on suuri voima: ne voivat kannustaa tai aiheuttaa haavoja. Ajankohtaisesti merkityksellistä on kirjoittelu internetissä. Kasvottomasti ja mahdollisesti nimimerkin suojissa ihmisillä on taipumus kirjoittaa toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä loukkaavammin kuin muuten. Suositun blogikirjoituksen ajatukset ja siten tekstin vaikutukset voivat levitä sadoille, tuhansille, jopa sadoilletuhansille lukijoille. Vaikka kirjoituksista ei syntyisikään maanpäällisessä oikeudessa tuomittavia seurauksia, kantaa yksilö henkilökohtaisen vastuun sanojensa käytöstä tässäkin tapauksessa.

Me emme voi vierittää syytä tai vastuuta toiminnastamme ja valinnoistamme toisille. Silti vastuussa piilee armo: vallitsevat olosuhteet, käsillä olevien vaihtoehtojen rajallisuus ja taustalla piilevät motiivit voivat muuntaa näennäisesti väärän teon hengen maailmassa hyväksyttäväksi.

Sanat ja teot palautuvat tekijälleen

Spiritualismin kuudes periaate lupaa oikeudenmukaisuuden toteutuvan. Siinä mainitaan hyvitys ja rangaistus jälkeenpäin kaikista maan päällä tehdyistä hyvistä ja pahoista teoista. Kukaan ulkopuolinen ei tuomitse tai rankaise, vaan ihminen - tai sielu - itse sovittaa tekemänsä vääryydet ennen pitkää. Sielun on kohdattava seuraukset kaikista teoistaan muodossa tai toisessa. Tekojemme, sanojemme ja ajatustemme seuraukset eivät odota tuonpuoleista elämää, vaan joudumme kohtaamaan niitä jo tässä elämässä.

On huomattava, että ensisijaisesti toimintamme seuraukset vaikuttavat meihin itseemme: elämäämme ja henkiseen olemukseemme. Muut ihmiset saattavat reagoida eri tavoin toimintaamme, mutta kukin heistä on vastuussa ensisijaisesti omista reaktioistaan. Jos vaikkapa puolisosi puhuu sinulle loukkaavasti, sinun ei tarvitse hyväksyä hänen toimintaansa, mutta voit silti itse valita, suututko häneen silmittömästi vai kykenetkö säilyttämään sisäisen rauhasi ja sanomaan hänelle mielipiteesi epäasiallisesta käytöksestä.

Spiritualismi ei tunnusta kahden vastakkaisen voiman, hyvän ja pahan, olemassaoloa. Periaatteessa mainitut hyvä ja paha viittaavat saman asian, ikään kuin kolikon, eri puoliin. Hyvällä tarkoitetaan hyvää tekevää toimintaa, jolla on suotuisia ja henkistä kasvua ruokkivia seurauksia. Pahat teot puolestaan merkitsevät harmia, epäonnea ja kielteisiä seurauksia aiheuttavia toimia. Tekojen luokittelussa on oleellista tuntea myös tilanteiden taustat. Siten monet tapahtumat asettuvat ääripäiden sijaan hyvän ja pahan välimaastoon.

Jokainen ihminen mukana kasvussa

Seitsemäs periaate sisältää rakkaudellisen viestin: ikuinen kehitys on avoin jokaiselle sielulle. Sielun tarvitsee vain olla halukas kehittymään. Olivatpa tekomme kuinka kypsymättömiä tahansa, saamme uuden mahdollisuuden kasvuun. Jumala on kaikkiallinen rakkaus.

Spiritualistinen filosofia ei tuoreimmankaan julkaisun pohjalta sisällä ajatusta karman toteutumisesta uusissa fyysisissä inkarnaatioissa maan päällä, koska SNU:n opetuksissa ei hyväksytä jälleensyntymistä, vaikka useat spiritualistit ympäri maailmaa siihen uskovatkin. Teoksen laatijat toteavat kuitenkin, että periaatteiden tulkintatyö jatkuu edelleen, kyseessä ei ole lopullinen totuus.

Teksti Anne Eronen

Lähde:

Oates, Barry, Hopkins, David & Austin, Carole. 2010. Spiritualistinen filosofia.