Henkiparannuksella hoidetaan sielua

Usein ajatellaan, että henkiparannus toimii vain fyysisessä kehossa olevien kipujen poistajana tai sairaan kehon osan vahvistajana. Henkimaailma näkee henkiparannuksen kuitenkin harmonian palauttamisena, niin että sielun luoma ja hengen toivoma ihmisen luonnollinen ja hänelle ominainen taso saataisiin palautetuksi. Sen vuoksi henkimaailma ei paranna vain kehoa, vaan myös ihmisen sielua, mieltä ja henkistä olemuspuolta. Tässä on henkiparannuksen syvin tarkoitus.

Henkimaailma lähestyy maan päälle syntyneitä ihmisiä jakamaan voimaa niille, jotka käyvät siinä määrin läpi kärsivällisyyden ja rakkauden koettelemuksia, että ne alkavat murtaa sielukehoa. Jos sielukeho vaurioituu, se näkyy myös fyysisessä kehossa. Tällaisina hädän aikoina henkimaailma saapuu jakamaan parannusta ja lohdutusta. Ihmiset eivät kuitenkaan kutsu tätä parantamiseksi, vaan sanovat sitä henkimaailman antamaksi avuksi. Henkimaailman näkökulmasta kyse on nimenomaan parantamisesta, sillä kun sielu saa vahvistusta, se poistaa heikkouden ja sairaudet kehosta.

Kun ihmistä kohtaa suru esimerkiksi silloin kun hänen rakkaansa kuolee, henkimaailma näkee, kuinka ihmisen sielu haavoittuu. Kun ihminen menettää jonkun, jota on syvästi rakastanut, hänen eetterikehonsa joutuu eräänlaiseen shokkiin. Tämä shokki aiheuttaa yksinäisyyttä, murhetta ja joskus jopa kauhua. Henkimaailman näkökulmasta on kyse sielun sairaudesta. Henkimaailma tulee lähelle menetyksen kokenutta ja pyrkii viestittämään, että kuollut läheinen elää. Tämä tehdään täyttämällä ahdistunut sydän henkisen rakkauden aina yhtä hyvää tekevällä lääkkeellä tai ympäröimällä sielukeho henkimaailman parantavien värien hienoilla säikeillä. Tämän jälkeen sielun haava alkaa umpeutua.

Ihmiset eivät kutsu tapahtumaa parantamiseksi, vaan lohduttamiseksi. Ihmisten mielestä kyse on elämän jatkumisen todistamisesta, jonka tarkoituksena on tuoda lohtua surevalle. Henkimaailman mielestä tässä on kyse todellisesta henkiparantamisesta, ja se on työtä, jota todella monet henkiolennot tekevät ihmiskunnan parissa.

Henkimaailma näkee ihmisten maailman surun. Se näkee nälän ja pelon, joihin joidenkin ihmisten ahneus, epäystävällisyys ja tietämättömyys ovat johtaneet. Murheet ja ongelmat aiheuttavat sielun sairautta, joka on kuin harmaa sumupilvi jonkin kansan sielun ympärillä. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan henkiparannusta. Siksi henget kerääntyvät ryhmiksi ja alkavat pyyhkiä pois tietämättömyyden ja vääristyneiden ajatusten sumuverhoa, jotta tilalle voidaan vuodattaa rakkautta ja ymmärrystä.

Kun ihmiset saavat tiedon tällaisesta henkimaailman työstä, he sanovat, että henkiolennot jakavat tietoa ihmisille ja kohottavat heidät pois ymmärtämättömyyden suosta. Henkimaailman mielestä kyseessä on nytkin parantaminen, jonka avulla hoidetaan pois vanhoja ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Henkitasojen asukkaille henkiparantaminen on siten paljon laajempi käsite kuin ihmisille.

Ihmiset näyttävät etsivän henkimaailman seuraa saadakseen henkiolennot välittämään heille ja heidän kauttaan henkisen voiman nopeita energioita, jotta oman elämän energiat vahvistuisivat ja nopeutuisivat. Saamiensa energioiden avulla ihmiset voivat puolestaan voimistaa lähipiirin ja muiden ihmisten eetterikehoja ja fyysistä olemusta. Henkimaailman parantajat sanovat kuitenkin, että ihmisten, jotka haluavat olla henkiparantajia, tulisi pyrkiä ymmärtämään, miten laajasta asiasta on kysymys. Henkiparantajien olisi hyvä käsittää, ettei heidän tule rajoittaa itseään ainoastaan tuomaan valoa sokeille silmille ja kuuroille korville tai eloa liikuntakyvyttömille raajoille. Todellisessa henkiparannuksessa on kysymys sielun muuttamisesta; siitä että sielussa vallitseva levottomuus muutetaan kärsivällisyydeksi ja rauhaksi. On kyse siitä, että kivuista ja sairauksista johtuva ärtymys muutetaan hyväksymiseksi ja rentoutuneeksi luottamukseksi.

Parantajien tulee myös neuvoa potilaitaan, kuinka he voivat oppia saamaan itselleen elämän energioita ja kuinka he voivat avautua suurelle elämälle. On syytä tehdä mieluummin näin kuin opettaa hoidettavat riippuvaiseksi siitä parantajan työstä, jota itse tekee. Kun henkiparantajat parantavat tällä tavoin, parantuminen tapahtuu sielun tasolla. 

Teksti Marjut Hjelt

Vapaasti suomennettu kirjasta: Ursula Roberts, Truths of the Spirit World in Lectures by Ramadahn 1 (2005).