Yleisönosasto: mielipiteet netissä

Henkinen kehitys -lehden toimitus julkaisee jatkossa nettisivustollamme Yleisönosasto-osiota.

Toivomme sinne keskustelua herättäviä kirjoituksia liittyen henkiseen kasvuun, spiritualismiin ja ylipäätään henkisyyteen arjessa. 

Toimituksen harkinnan mukaan julkaistavilta kirjoituksilta toivotaan hyvän tavan mukaisia kannanottoja ja asiallisia, yleisesti kiinnostavia aiheita. 

Mielipide on selkeä ja lyhyt kirjoitus (noin puoli liuskaa).

Mielipiteen tarkoitus on tuoda esiin oma näkemyksesi asiasta, se, mitä sinä itse ajattelet juuri tästä kyseessä olevasta aiheesta.  

Mikäli et halua nimeäsi julkaistavan kirjoituksen yhteydessä, mainitsethan asiasta. Voit kirjoittaa nimimerkin suojissa, kunhan kuitenkin ilmoitat kuitenkin yhteystietosi toimitukselle. 

Kirjoitukset voi toimittaa osoitteella: toimitus.hklehti@gmail.com

Lähimmäisenrakkautta ja auttamista

Tunnetko lähipiirissäsi ihmisiä, jotka ovat heti valmiita auttamaan toisia?

Tuntuuko siltä, että olet saanut pyyteetöntä apua? Vai seuraako auttamisesta ”näkymätön lasku?”

Kyselen tätä siksi, että lähipiirissäni olen huomannut ja tietysti myös aikanaan asiakastyössäni, että auttajia on monenlaisia. Toisten kanssa tuntuu, että auttaminen lähtee pyyteettömästä halusta ja joskus taas tuntuu siltä, että auttaminen ei ole ollut ilmaista, vaan jollain lailla minulle jäi kiitollisuudenvelka, kera näkymättömän laskun, kuten entinen opettajani Marika Borg (ent. Burton) asian ilmaisi. 

Olen koulutukseltani elämäntaidonvalmentaja, ja tiedän, että meitä ihmisiä on todellakin persoonaltaan yhdeksän erilaista, loistavaa tyyppiä. Enneagrammien käyttäytymisteorian mukaan yhtä persoonallisuustyyppiä voidaan kutsua auttajaksi. Meissä naisissa toki ehkä yleisesti ottaen on enemmän hoivaviettiä kuin miehissä, mutta persoonallisuustyyppinä auttajaa löytyy sekä miehissä että naisissa. 

Ajattelen tätä asiaa ehkä siksi, että yksi läheisistäni on parhaillaan koetuksella oman jaksamisensa kanssa. Ajattelen tätä asiaa myös ehkä siksi, että meissä henkisen palvelutehtävän kantajissa on erilaisia auttajia. Auttajan oma jaksaminen on koetuksella, mikäli hän ei osaa tunnistaa omia tarpeitaan. Se on yksi piirre, mikä näillä persoonallistyyppi auttajilla on. Toisten tarpeet menevät omien tarpeiden edelle. Kuulostaa hienolta ja pyhimyksenomaiselta, mutta taustalla on lapsena opittu selviytymisstrategia. Autan ja täytän toisten tarpeita, jotta saan huomiota ja minua rakastetaan. Eli liitän auttamiseen vastavuoroisuuden. Kun annan sinulle jotain, minun on saatava sinulta jotain. (mitä en aina edes osaa määritellä, mitä se olisi.) 

Kun sinä autat toista ihmistä, mikä on motiivisi? Kysytkö häneltä, minkälaista apua hän tarvitsee? Vai tiedätkö sinä paremmin?

Miten sinä itse pidät tasapainossa antamisen ja vastaanottamisen maljasi? 

Pyyteettömään auttamiseen ei sisälly näkymätöntä laskua. Se ei ole marttyyritoimintaa tai itsensä alentavaa tai ylentävää toimintaa. Pyyteetön auttaminen on lähimmäisenrakkautta. ”Rakasta lähimmäistä, niin kuin itseäsi”, sanoi Jeesus. Itsensä unohtaminen ei ole tie kirkkauteen. Me emme saa siitä ansioluetteloomme kirkkainta kruunua. 

Leila Anipuro